Bisnesluokassa katsoimme elokuvaa. Bussin viihdejärjestelmä oli jojossa.
Viimeistään nyt piti ottaa kunnon kestotestirääkki Apple Watch Sportille ja koettelemuksien kokemus. Itseäkin etukäteen jo mietitytti, että joutuuko ukko vai kello kovemmalle käytölle. Suuntana Skipolin Ensilumet Rukalla! Torstaista maanantaiaamuun täydellä höyryllä paljukämpässä!
Pauliina oli neitsytmatkalla ja päätettiin Tuben kanssa järjestää bisnesluokan tarjoilut. Menomatkan lento eli kossubussi vähän huojutti ja aivan varmasti kellokin sai gintonicia, sokeria, viinaa, kermavaahtoa ja ties mitä. Osa porukasta oli ihan roskassa kunnossa ja pakkohan sen kellonkin on olla kolahdellu siinä matkalla jonnekin, mutta kyllä se kesti ihan naarmuitta. Tietenkin tästä selviämiseen auttoi kevyt kylpy poreammeessa, kun saavuimme kohteeseen. Keinen probleem!
Akku kellossa ei kestä ihan miljoonasti ja perjantaiaamuna oli järkevä mahdollisuus ladata tyhjentynyt akku perjantain suorituksiin. Latingin ja herkkullisen darra-aamiaisen jälkeen kohti pakkasta tutkailemaan, miten mäen laskusta selviää tämä vempele. Selvisihän se lämpimänä ranteessa ilman mitään kylmän oireita.
Perjantaina saapui myös loput suorittajat kämpille. Kossubussin perustaja ja ensimmäinen kapteenikin saapui lentokoneella! Kämppä oli täynnä semmoista porukkaa, että vauhdilta ei enää voinut välttyä. Ilta alkoikin etenemään nousukiidossa kohti sitä Ensilumien meininkiä Kaislikon ystävien afterikeikan kasarihuuruissa! Ennen illan juhlia tietenkin kylvettiin huolella poreissa, juotiin skumppaa riittävästi ja saunottiin. Kaiken se laite kesti ihan säälimättä. Illan kekkerit Pisteessä oli ysäriteemalla ja iso osa jengistä on ysärillä syntyneitäkin eli sehän osu sitten ihan oikein.
Kaislikon ystävät räjäyttää Aurinkorinteet!
Kellon mielestä kaikki päivän tavoitteet tuli täytettyä ja varmasti tulikin, vaikka etukäteen niitä ei kannata tarkasti asettaa.
Zonen yögrilli on muuttunut aivan epätoivoisen hitaaksi. Hetken jonottelun jälkeen olis ollut mahdollisuus ihan kunnon snägärinujakan kautta ottaa kestotestia kelloon, mutta kapteeni päätti skipata tän uniikin mahdollisuuden ja jatkettiin Nicolinan kanssa matkaa Aurinkorinteille jatkoilemaan. Sillä aikaa oman kämpän jatkoilla oli tapahtunut juttuja, joita tapahtuu vain opiskelijabileissä. Huhhuh!
Aamupala ja aamulataus. Ettei olis liian helppoa, otettiin huolellinen aamukylpy ennen mäkeenlähtöä, jotta selviää, miten lämpötilan ja kosteuden vaihtelut vaikuttaa. Ihan kaikki ei mäkeen lähteneet, koska aikuisena saa tehdä, mitä tykkää. Tässä vaiheessa oli pakko siirtyä laskemaan telluilla.
Telluilukunnossa aamumäessä. Aamu millon kelläkin aamu.
Näkee kellon, tietää missä on, jos tietää, missä ihmeessä on Salmilamminkylä.
Mäen jälkeen aamukylpy alkoi luisumaan osalla iltakylvyn puolelle. Nyt kellolle tuli koko illan vaihteleva liotus, poreilu ja iskuja veteen, vaikka speksi taitaa sanoa puoli tuntia ja sievästi. Sievisteltiin skumpalla ystävien seurassa ja vaihdettiin biisiä kellon avulla ja yritin jotain komentojakin Sirille epätoivoisesti huudella. Ei se tajunnu mua enkä mä sitä!
Kellon näytössä on ainakin kellonaika riittävän isolla, että siitä saa selvän teinikännissäkin toisin kuin kännykän näytöltä. Toimintalogiikkakin on riittävän yksinkertainen. Harmi (tai hyvä?) vain, että kello ei kerro, missä oon ollut ja miksi, mutta onneksi on kaverit. Siis mulle käy aina näin, kun Pauliina sanoo, et lähdetään seikkailemaan!
Sunnuntaina aamulla kellosta loppui puhti ja piti käyttää rajoitettua energiansäästömoodia, mutta onneksi naapurissa pojat teki herkkupizzaa, jota tarjoiltiin suoraan poreisiin nuuskapurkista ja kirjan päältä! Reissun lopputuloksena kello selvisi koettelemuksista kolhuitta ja kapteeni viikon päästä!
Aurinko paistaa ja pizza alkaa syntymään.
Tämmösillä sykkeillä mentiin. Kevyttä.
