Ennakkoon valittuihin kohteisiin ei ole enää voinut Alpeilla muutamaan vuoteen sitoutua, vaan pitää reissata päivän kelin mukaan. Sillon saa Alppien parhaat olosuhteet. Oltiin lähdössä Tuben kanssa kahdestaan reissuun ja myöhemmin matkaan oli tulossa muitakin. Arpominen ja sään ennustaminen oli tiivistä ennen reissua ja edelleen reissun aikana. Lopputuloksena pysyttiinkin Zillertalin laaksossa kolmessa eri majoituksessa koko ensimmäinen viikko. Samassa laaksossa oli myös paljon kavereita, joten toimintaa oli tarjolla.
Ensimmäinen viikonloppu yövyttiin Valhallan kartanossa. Milja, Valtteri ja Jere oli tullu sinne muutamaksi kuukaudeksi pöllyttelemään. Mesta oli Zellbergissä rinteessä epätoivoisen kapean tien ja jyrkkien mutkien päässä. Onneksi olin kyydissä sinne mennessä ja vähän lupailin, että en sitä tietä kyllä aio ajaa! Ajovirheellä olisi päässyt takaisin lähtöruutuun eli rinnettä alas Zell am Zilleriin.
Valhallan kartanossa Valtterin synttäreillä
Ensimmäinen laskupäivä otettiin kevyesti skinnaillen Bärenkopfilla. Aluksi hissillä keskuksen toppiin ja siitä skinnaten viereiselle huipulle paremmille laskupaikoille. Kuulemma alueen opaskirjasta on jätetty “paras” reitti kertomatta. Melko taitavaa se mansikkapaikan piilottelu sitten on ollutkin, kun se oli kuitenkin selkein lähtö ja siinä oli eniten jälkiä.
Linkki Bärenkopfin reittitallennukseen
Bärenkopf hissi ja skinnaus
Valhallan kartanon isäntäväen ja opastuksella kaikki vieraat skinnausretkellä Bärenkopfilla. Mukana ainakin Milja, Valtteri, Jere, Malin, Niklas, Joonas, Katri, Alez, Pauliina ja Tube.
Alez starttaa Bärenkopfilla
Tube taittelee Bärenkopfilla
Muutakin porukkaa siellä oli reippailemassa lihasvoimin ylös, mutta yllättävin porukka oli kulliliukurit selässä paikalle lumikenkäillyt pariskunta. Siis mitä?!! Tyypit käveli lumikengillä ylös ja meinas laskea liukurilla offia alas! Siinä ne katteli laskupaikkoja, mutta kuulemma jotain valitteli, ettei ole tilaa riittävästi. Olin kyllä pettynyt, kun ne päätti kävellä takas alas. Olis ollut mahtavaa nähdä, miten kulliliukurilla taitellaan putskussa. Liukuri oli mahtava idea, mut lumikenkäily on kyllä häviäjien laji!
Näillä laskuvälineillä, näillä meiningeillä
40 euron mustasta tangosta kiinni ja taittelemaan! Wuuu!! (Kiitos kuvasta Pauliinalle)
Siinä viikon puolivälissä saatiin mestoille Ulla, Maj ja Camilla. Lastenhoitovuorojen pyöritystä ja puuterin pöllyttelyä! Onneksi Ullalla oli seikkailumieltä ja aupairikuvio onnistui.
Pörräiltiin viikon aikana eri päivinä ja eri kombinaatioilla Zillertalin eri keskuksissa ja kartanon väki opasti parhaille mestoille. Spieljochiin palattiin aina uudelleen ja uudelleen ja siellä olikin lumen puolesta parhaat pöllyttelyt joka kerta. Spieljoch on aika pieni ja alueen ensimmäinen keskus ja matalimmalla lähimpänä motaria. Siellä on pääasiassa metsälaskua sopivalla jyrkkyydellä ja vieläpä suurelta osin auringon paisteelta suojassa. Lunta tuli lisää ja vanhakin lumi oli pysynyt erinomaisena. Jostain syystä siellä ei oikein muita offin laskijoita nähty ollenkaan, vaikka oli kunnon sinkkipäiviäkin. Tietenkin se on kauempana suurimmista majoituskeskittymistä ja Mayrhofenista, mutta olisin luullut paikallisten käyvän siellä sitten pöllyttämässä putskua. Spieljochille vahva suositus dumppipäivän kohteeksi ja päätyy kyllä mun listoille! En tainnut malttaa pitää siellä lounastaukoa kertaakaan.
Linkki Spieljochin erilaisiin suositeltuihin reitteihin tallennettuna. Pientä kävelyä muutaman metsän lopussa polkua pitkin.
Spieljochin reittejä
Spieljochissa pilvien yläpuolella
Tube tykittelee Spieljochissa
Lisäksi Spieljochin vieressä eli Fügenin kylässä on pakko olla lähitienoon paras kylpylä. Ihan perus itävaltalaiset kokoelmat kunnon saunoja löytyy ja bademaister viskaa löylä. Altaitakin on melkein kuin Serenassa. Rentouttavaa! Mutta ei tässä kaikki. Siellä on ihan kreisi vesiliukumäki! Niin psykedeelistä settiä että huh! Vesiliukumäen putkessa on erilaisia vilkkuvia kuvioita ja lisäksi ajanotto eli siinä oikein kehotetaan ottamaan kovat vauhdit. Ja kovat kannattaa ottaakin, jotta pääsee paiskautumaan kunnolla seinästä seinään. Pientä skabailua siinä piti ottaa ja saatiin joltain kokeneemmalta vinkit parempiin vauhteihin. Ratkaisu on mennä kroppa jäykkänä, jalat ristissä vain yksi kantapää osuu ja käden niskan taakse. Vumm! Vauhtia on ja kun tulee putkesta ulos, lentää vesialtaan päätyseinään ja on ehkä semisti pää sekasin!
Vietiin edellisen illan aikuisten väsyneeseen meininkiin pettynyt Camilla ulkoilemaan Mäyrähovin yöhön Valhallan kartanon asukkien kanssa.
