Joskus sen on loputtava

Reissun viimeisenä päivänä ei enää lähdettykään mäkeen, vaikka alunperin näin vähän ajateltiin. Porukalla alkoi olla fiilis, että kaikki on annettu ja sää oli täysin pilvinen. Itävaltaan on tulossa seuraava dumppi.

Suunnattiin Müncheniin museoihin, joissa oli euron päivät. Tuli nähtyä Andy Warhollin töitä ja kaikenlaisia läiskiä. Toinen museo esitteli muotoilua ja museokamaksi oli päätynyt jo pocket pc:t ja PlayStation 2. Esillä oli myös aivan nykyisen näköisiä IBM:n läppäreitä 90-luvulta, vai miten päin se meni.

Mentiin syömään aivan loistavaan paikkaan Asakaan! Jengille alkoi Schnitselit jo riittämään, joten all you can eat sushit oli vuorossa. Vaihtoehtoina oli 0,5 Stunden 8,5 € ja Längere 12 €. Tiukasta alkuspurtista huolimatta ahdettiin 1 h 10 min sushiöverit. Meillä oli sopivasti paikat vielä linjaston alussa, niin päästiin raapimaan parasta tavaraa ensimmäisinä.

Münchenin kentällä vyöryrepun turvatarkastus meni ensimmäisen kerran rutiinihommana. Äijät tiesi, mistä on kyse ja vastaava tuli kysymään tarkentavan kontrollikysymyksen, mihin kaasupulloa tarvitaan. Näin sen pitäisi toimia. Aiemmin on saanut todella puolustaa oikeuttaan kuskata vyöryreppu lentokoneessa.

Nyt on kuitenkin reissu taputeltu ja edessä kylmä paluu arkeen. Hauskaa oli ja matkalaukkulaskuelämään alkoi jo tottumaan neljän viikon aikana. Kiitos kaikille reissulaisille! Kuvia ja videoita pusken aikanaan näkyville.