Turkin mäet
Pariin mäkeenkin tässä on ehtinyt kaikkien autosäätöjen sun muiden lisäksi. Erzurumissa on kunnon iso vuori Mt Palandöken. On jyrkkää ja korkeutta. Tällä kertaa lunta tosin oli todella vähän kuten kuulemma viimeiset 10 vuotta. Ennen vanhaan lunta oli metreittäin. Laudan sai aika ruvelle ja laskettavaa oli vain pari kurua, joihin lunta oii jäänyt. Laskijoitakin oli niin vähän, ettei voi ymmärtää, miten keskus pyörii. Potentiaalia kunnon offilaskuun kuitenkin olisi. Keskus on vain 10 km keskustasta ja rinnealueen näkee kaupungista. Käytiin myös läheisessä uudessa keskuksessa Konaklissa, jolla ei ollut lumen puutteessa juuri tarjottavaa.
Erzurum Mt Palandökeniltä nähtynä
Mt Palandöken
Päätettiin asua kaupungissa keskuksen sijaan. Keskus on melko ankean näköinen paikka asua. Siellä on vain pari isoa hotellia. Erzurum oli sen sijaan odottamaton kokemus. Tunnelma oli jotenkin autenttinen, eikä ollenkaan perus länsi-eurooppalainen. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja avualiaita ja teetä tarjoillaan joka paikassa ennen asioiden hoitamista. Erzurumissa 2000 metrissä näin etelässä päivällä lämpötila oli vain muutaman asteen pakkasella, mutta öisin lämpötila laski melkein -30 asteeseen.
Törmättiin kylän raitilla lokaaliin, joka esitteli vähän paikkaa. Epäröinnin jälkeen uskallettiin tuntemattoman matkaan. Kaveri oli oikein mukava ja saatiin kunnon turkkilaista safkaa pari päivää. Lokaali opasti meidät myös baariin. Aijai miten hyvälle reissun ensimmäinen olut maistui! Alkoholia ei ollut löytynyt koko reissun aikana ehkä viiteen päivään. Turkki onkin näköjään sen verran muslimimaa, että alkoholia ei ihan joka paikasta löydy. En olisi sitä uskonut, koska suomalaiset täällä lomailee, mutta näköjään turistikohteet ovat ihan eri juttu. Istanbulin länsipuolista porukkaa täällä on todella vähän.
Harvinaisuus, baari