Illan ensimmäinen omalla rahalla ostettu juoma. Tämmöinen hieman tummempi IPA ja oikein maistuva. Kannattaa ehdottomasti maistella. Ruistakin on. Ei läheskään niin kirpsakka kuin IPA yleensä, mutta tummuutta sitten korvaavana makuna. Saa Kuikasta ja tölkin pantti on jonkun maan kruunuina.
Oluita en ole ennen arvostellut, koska tulee juotua niin vähän eri laatuja. Yleensä roudaan mukana peruskaljaa, mitä kaupasta halvimmalla saa ja baarissa ostan melkein pelkästään Coronaa tai Solia, koska hanakama ei enää jotenkin uppoo. Kaikki nyt tietää, miltä noi kaikki maistuu. Tosi harvoin käyn paikassa, missä mitään parempaa ja erilaisempaa olis tarjolla.
Nyt oli kuitenkin saunassa tarjolla maistiaisena jotain muuta kuin tota talouskaljaa. Ensimmäinen siemaus tölkistä oli iso positiivinen yllätys, että hei tässähän on suomalaiseksi bisseksi tosi hyvin makua! En ollu ennen Keisaria maistanut ja okei hei täähän on hyvää kamaa! No samalla mulle kerrottiin, että tää on weissbieriä. No mitäs nyt helvettiä?! Peruskaljaksi tässä on kyllä mukavasti makua, mutta jos tää on weissbier, ni on kyllä laihaa ja mautonta. Ei menis Keski-Euroopassa läpi.
Laatu: valkoviini
Ihan uppoavaa kamaa ”seurusteluun”. Maksaa 99 senttiä Mayrhofenin Sparissa litran pullossa. En välttämättä tunnista Grüner Veltlineriksi, mutta hintaan nähden erinomaista kamaa! Muutkin maistajat kehuivat ja ihmettelivät hämmästyttävää hintalaatusuhdetta!
Normaalisti en siideriin enää ryhdy, mutta nyt uutena vuotena tätä tyrkytettiin ja täähän oli jopa yllättävän hyvää aamuyöstä. Tarpeeksi kuivaa siideriä, maistui omena vähän korvan takana.
Laatu: punaviini